keminpt

Kansallisarkiston Oulun toimipisteessä

Joulukuun 27. päivä menin aamusta entiseen Oulun maakunta-arkistoon.  Se on nimetty uudelleen minulle vaikeatajuisempaan muotoon: Kansallisarkisto Oulu.   Vähän sama asia kuin että kotikunnassani Muhoksella oleva Koivikon maatalousoppilaitos on nykyään Oulun seudun ammattiopiston Muhoksen yksikön luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus.

Olin herännyt jo 5.20 katsomaan nuorten jääkiekon maailmanmestaruuskisojen Suomen ensimmäistä ottelua. Huonostihan siinä kävi – Ruotsi voitti 2-1.  Maakunta-arkistossa meni paremmin.

Huomasin ennen joulua, että Helsingissä olevaa Kansallisarkiston materiaalia voi tilata kaukolainana Oulun toimipisteeseen.  Olin jo suunnitellut lähteväni Helsinkiin kevättalvella, mutta halvemmaksi tuli tilata materiaalit Ouluun. Niinpä tein netissä tilauksen Pohjanmaan rykmentin ruotutorppien katselmuspöytäkirjoista.  Kahden kotelon kaukolainan hinta oli 30€.

Ajattelin, että lainat ovat Oulussa joulun ja uudenvuoden jälkeen.  Mutta kaukolainaus toimikin nopeasti ja jo ennen joulua sain sähköpostiin ilmoituksen,  että katselmuspöytäkirjat ovat Oulussa odottamassa.  Vastasin tulevani joulun jälkeen heti ensimmäisenä arkipäivänä.  Palautuspäivä lainoissa oli 16. tammikuuta, joten minulla olisi hyvin aikaa tutustua pöytäkirjoihin.

Mutta palataanpa aamuun, jolloin olin menossa arkistoon.  Jääkiekko-ottelun aikana olin tehnyt itselleni eväät ja illalla tutustunut vielä toimintaohjeisiin, miten toimia ja käyttäytyä  kansallisarkiston toimipisteissä.  Ehdin ottaa puolen tunnin nokoset ottelun jälkeen, ennen kuin puoli yhdeksältä lähdin ajelemaan kohti Oulua.

Maakunta-arkistossa olin viettänyt yhden talven tehdessäni gradua 1970-luvun lopulla, mutta kansallisarkisto Oulun toimipisteessä olin käynyt vain kaksi kertaa, viimeksi keväällä 2018.  Tultuani arkistoon menin ilmoittautumaan.  Opin samalla, että jokaisen asiakkaan on laitettava nimensä vieraskirjaan.  Lisäksi,  jos on jättänyt autonsa arkiston pihalle asiakaspysäköintipaikoille on myös auton rekisterinumero laitettava toiseen lomakkeeseen.  Näitä en muistanut keväiseltä käynniltäni.

Huomasin, että minun lisäkseni asiakkaita näin joulun välipäivinä oli vain yksi ja hänkin Muhokselta.  Mainitsinkin virkailijalle siitä, että arkistossa näytti olevan muhoslaisten päivä.  Samalla huomasin vieraskirjasta, että entinen oppilaani Tommi Kujala Utajärven lukiosta muutaman vuoden takaa, oli vieraillut arkistossa viimeaikoina useasti.  Tommi oli niitä lukiopoikia, jotka heräsivät opiskeluun vasta lukion aikana.  Muistaakseni Tommi otti lukiossa mahtavan loppukirin, josta hänet myös palkittiin stipendillä.

Varattujen materiaalien hyllystä löysin kaksi kansiotani  ruotutorppien pöytäkirjoja ja menin niiden kanssa tutkijasaliin.  Siellä istuva nuorimies tervehti minua ja vastasin tervehdykseen.  En tuntenut miestä, vaikka samalta paikkakunnalta olimmekin.  Ehkä hän tunsi minut tai sitten tervehdys oli yleistä kohteliaisuutta.

Aloin lavata kansioissa olevia pöytäkirjoja.  Ne olivat luonnollisesti kirjoitettu käsin ja vielä ruotsiksi.   Tässä vaiheessa minun tarvitsi selvittää vain kunkin pöytäkirjan  alusta, minkä komppanian ruotutorpista oli pöytäkirjassa kyse.  Pian minulle selvisi, että Pohjanmaan rykmentin Kemin komppanian ruotutorpista oli 1700-luvulla tai 1800-luvun alussa tehty vain yksi katselmus.  Tämä oli tehty vuonna 1752.  Seppo Narkilahden mukaan eteläisimmissä komppanioissa katselmuksia oli ollut ainakin kolme.  Saman asian todistivat pöytäkirjatkin.

Olin suunnitellut kuvaavani kaikki Kemin komppanian pöytäkirjat ja niin teinkin.  Yli sata vuotta vanhempia arkiston asiakirjoja saa kuvata vapaasti, mutta siten ettei kuvaamisesta aiheudu haittaa muille tutkijasalin käyttäjille.  Aloin napsia kuvia kännykkäkameralla ja sain kaikki Kemin komppanian pöytäkirjojen 60 sivua kuvattua puolessatoista tunnissä.  Näin sitä nykyään – ennen vanhaan olisi kaikki muistiinpanot pitänyt kirjoittaa käsin ja siinä olisi mennyt aikaa luultavasti useampi viikko.

Kuvaaminen tarkoittaa sitä, että varsinaisen tutkinmustyön voi tehdä kotona tietokoneella.  Kuvia voi myös nykyisin zoomata tietokoneruudulla ja näin on helpompi tutkia käsinkirjoitettua ruotsinkielistä tekstiä.

Itse skannasin kuvat vielä pdf-muotoon jolloin zoomaus on helpompaa ja teksti korostuu. Adobe Scan apin voi ladata ilmaiseksi ainakin IPhone-puhelimeen ja ipadiin.

Comments are closed.